Lofts

 Asuntomessut – lofts, kohteet 30 ja 31
Kerrosala 1320 m², kokonaisbudjetti 2,75 milj.€
Asuntokohtainen huoneistoala 134–159m²
Tilaaja: Jämerä Kivitalot Oy/ Akram Maher
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Jussi Hietalahti, Arkkitehtitoimisto J10 Oy
Vastaava mestari: Mika Niemelä, Rakennustoimisto Niemelä Oy
Lofts Teksti: Jussi Hietalahti
Kuvat: Martin Sommerschield ja Tuomas Uusheimo
9

Lähtökohdat

Suomalaisilla on käsitys kivitaloista arvokkaina rakennuksina
ja ne mielletään jopa linnoiksi. Prameista puutaloista
käytetään taas usein nimitystä kartano. Linnat on
perinteisesti tehty kivestä ja suurin osa Suomen kartanoista
taasen puusta. Kivitalojen arvokkuus juontanee juurensa
koristeellisiin yksityistaloihin, joita menestyneet liikemiehet
rakensivat pääasiassa kaupunkeihin ja niiden liepeille.
Koristelu oli usein ylenpalttista ja siihen uhrattiin valtavia
summia. Suomen teollistuessa teollisuuden rakennukset
rakennettiin pääosin tiilestä, joka tässä yhteydessä mielletään
kiveksi. Nämäkin rakennukset koristeltiin näyttävän
näköisiksi, mutta niitä ei juuri koskaan rapattu, asuinrakennusten
tapaan. Hyviä esimerkkejä tuon ajan rakentamisesta
löytyy Tampereen keskustasta Finlaysonin alueelta.
Teollisuusrakennusten rappaaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä
ja niistä rakennuksista näkyvimpiä ovat
SOK:n valkoiset siilot, joidenka ansiosta kaikkia vähänkin
korkeampia niukasti aukotettuja rakennuksia alettiin kutsua
kansankielellä ”siiloiksi”. Toinen vaihtoehto tavallista
korkeammalle rakennukselle on edelleen ”kirkko”. Betonin
yleistyessä rakennusmateriaalina, se aluksi miellettiin
halvan näköiseksi ja mm. betonisokkeleita alettiin verhoilla
ohuilla kiviverhouksilla. Verhouksilla matkittiin vanhojen
talojen luonnonkivestä hakattuja kivijalkoja. Myöhemmin
betoni nousi ”design”-materiaaliksi ja sen annettiin jäädä
reilusti näkyviin.
Menneinä aikoina kansan rakennukset olivat ani harvoin
kivestä rakennettuja. Vasta kerrostalot siirsivät suuremman
kansanosan puutaloista kivitaloihin. Tämä näkyy
oudolla tavalla tämän päivän kivitalojen pakettimallistoissa.
Nyt kivestä tehdään taloja, jotka jäljittelevät entisaikojen
puutaloja, ikään kuin paluuna vanhaan, vaikka sellaista ei
ole ollutkaan. Sisältä nämäkin talot ovat kuitenkin moderneja
integroituine keittiöineen.
Saadessani työtehtäväksi kuuden asunnon kivitalokokonaisuuden
Tampereen asuntomessuille, halusin tuoda
esiin kivirakentamiselle ominaisia piirteitä. Halusin, että
rakennukset ovat näyttäviä, mutta eivät ”kirkkoja” tai ”siiloja”.
Halusin, että julkisivuissa on valkoinen rappaus ja ”kivijalassa”
luonnonkiviverhous. Koristeellisuus on tyypillinen
kivirakentamisen piirre ja siihen viittaavat viisteet, jotka
samalla häivyttävät paksujen seinien ”linnamaisuuden”.
Kivi on kuvanveistäjien materiaali, Vaahteramäen Eemeliä
lukuun ottamatta, joten halusin rakennuksiin myös veistoksellisuutta.
Tämä näkyy seinäkkeissä ja katoksissa, joiden
ansiosta sisä-ja ulkotilan ero hämärtyy ja jo aiemmin mainituissa
viisteissä, joiden yläosa on samalla kaavamääräyksissä
vaadittu räystäs. Halusin myös rakennusten olevan
yhtenäinen kokonaisuus ulko-ja sisätiloiltaan.

Suunnitelma

LOFTS on kuusi kytkettyä omakotitaloa sisältävä kokonaisuus.
Tilaaja halusi moderneja kivitaloja, jotka sisätiloiltaan
muistuttavat vanhoihin teollisuuskiinteistöihin
rakennettuja asuntoja – lofteja. Suunnittelutyö tehtiin
tiiviinä yhteistyönä, jossa apuna oli myös kiinteistösijoittaja.
Huolellisesti tehty luonnossuunnittelu osoittautui erittäin
hyödylliseksi projektin edetessä, sillä alkuperäisiin suunnitelmiin
ei asukkaiden omia valintoja lukuun ottamatta
tehty juurikaan muutoksia. Aloituspalaveri oli 18.8.2010 ja
ensimmäinen myyntitilaisuus 30.9., jossa viisi asuntoa meni
kaupaksi. Kuudes asunto myytiin saman kuukauden aikana.
Tästä on helppo päätellä, että tämän kokoluokan näyttäville
taloille on kysyntää.
Rakennukset on sijoitettu Frans Emilin kadun varteen
asemakaavassa osoitetulle alueelle. Sijoittelussa on huomioitu
mahdollisimman avarat näkymät ympäristöön jokaisen
asunnon jokaisesta huoneesta. Tämä oli haastavaa, kun
naapureiden suunnitelmia ei juurikaan ollut luonnosvaiheessa
käytössä. Asemakaavaan merkityt rakennusalueet ja
katulinjat helpottivat hieman. Asuntoihin liittyy autotalli ja
talojen välissä on paikka kolmelle autolle. Osassa asunnoista
on nosto-ovet myös sisäpihan puolelle. Parvekelasitukset
ja julkisivujen näkösuojaritilät ovat Lumon Oy:n vakiotuotteita

Ulkoseinät ovat 50 cm paksua H+H:n siporex-harkkoa
2010 voimaan astuneiden energiamääräysten mukaisesti.
Rakenteissa ei pyritty maksimoimaan energian säästöä
vaan käyttämään testattuja määräykset täyttäviä rakenteita.
Rakennuksiin ei tehty yhtään kantavaa väliseinää, minkä
mahdollistivat massiiviset teräspalkit. Palkkien ansiosta
asuntojen muunneltavuus on laajaa. Pienimmillään asunto
on 2H+K ja suurimmillaan 5H+K, rakennuksen ulkomuodon
säilyessä kuitenkin aina samana. Kaikki muutokset
voidaan toteuttaa sisätiloissa ja olemassa olevien kantavien
rakenteiden varaan. Huoneistoalan mahdolliset laajennukset
on huomioitu julkisivujen aukotuksessa. Pienimmän
asunnon huoneistoala on 134 m² ja suurimmillaan 159
m². Esittelykohteiden huoneistoala on 147 m². Rakennus
on mahdollista tehdä omakotitalona ja huonejärjestelyjen
muutoksilla myös rinteeseen.
Sisäänkäynnit ovat hyvin valaistuja ja ne on erotettu
muusta julkisivusta puuverhouksella. Katujulkisivun kiviverhous
on Liuskemestareiden Himalaja Musta liuskekiveä.
Eteisen yhteydessä on kodinhoitohuone, joka on mahdollista
muuttaa työtilaksi tai pieneksi makuuhuoneeksi. Kodinhoitotilat
on mahdollista sijoittaa yläkerran pesutiloihin.
Sisäänkäynnin yhteydessä on myös aula ja WC.
Alakerta on mahdollisimman avara. Keittiö jatkuu
yhtenä tilana olohuoneeseen ja tilan kalustamiseen on
monia vaihtoehtoja. Keittiökaappien yläosa on jätetty auki
avaran tunnelman ja valoisuuden lisäämiseksi. Keittiöt ovat
Keittiömaailman vakiomalleja ja keittiön pintamateriaalit
asukkaiden valitsemia. Alakerran loft- henkisyyttä lisäävät
teräspalkit, jotka mahdollistavat yläkerran vapaan muunneltavuuden
eri elämäntilanteissa. Olohuoneen kruunaa
Tampereen Takka Oy:n rakentama takka. Ulkotilan terassi
jatkuu lattiapinnan kanssa samassa tasossa sisäpihalle.
Yläkerrassa sijaitsee pesutilat, muuten tila on vapaasti
jaettavissa. Pienimmässä versiossa tilat sijoittuvat kadun
puoleiseen päähän, jolloin rakennukseen jää paljon korkeata
tilaa pihan puolelle. Suurimmassa versiossa koko yläkerta
on rakennettu. Yläkerrasta on kulku suurelle kattoterassille.
Kattoterassille pääsee myös ulkokautta. Pohjoisen puolen
asunnoissa kulku kattoterassille tapahtuu yläkerran aulan
kautta ja etelänpuolen asunnoissa pesutilojen ja makuuhuoneiden
kautta. Tässä ostajien toiveet myös jakautuivat
tasan, joten kaikki saivat haluamansalaisen kattoterassin.
Yläkerran kattoon asennettiin Brainwoodin maahantuomat
Topakustik-akustiikkapaneelit, jotka viimeistelevät kattopinnan
ja tekevät tilaan miellyttävän akustiikan. Sekä sisä-,
että ulkotilojen valaisimet ovat Decolight Oy:n mallistosta.
Asukkaat saivat valita pohjamuutosten lisäksi lattioiden
pintamateriaalit, keittiö-, wc- ja pesuhuonetilojen kalusteet
sekä seinien pintamateriaalit, saunan paneloinnit ja makuuhuoneiden
kaapistot. Tässä valitse ja vaihda rumbassa
sisustussuunnittelija Anna Tuohimaasta oli korvaamaton
apu. Laatat ovat Laattapisteen tuotteita ja parketit Kareliaparketin
malleja. Saunat rakensi Saunapojat Oy ja kiukaat
ovat IKI-kiukaita.
Asuntomessuilla kohteessa numero 31 on Finlaysonin
showroom, jonka ovat sisustaneet Finlaysonin suunnittelijat
Anu Kanervo ja Sami Vulli. Lopputulos sopii hyvin
arkkitehtuuriin ja on hieno viittaus Tampereen historiaan.
Toisen kohteen sisustussuunnittelun tekee Jämerä Kivitalot
ja Productionsdelux.

Vuores on Tampereen kaupungin toimesta profiloitu
ekorakentamisen edelläkävijäksi ja on jo kaavoituspiireissä
saanut runsaasti huomiota. Tehokkaimmillaan ekologiset
ratkaisut ovatkin, kun ne huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa.
Lofteissa ekologiasta ei ole tehty erityisen näyttävää,
hulevedet käsitellään omalla tontilla ja rakennusten suuret
ikkunapinnat on suunnattu itä-länsi suuntaan. Laseissa
on myös selectiivi-kalvot vähentämässä jäähdytystarvetta
kesäaikaan. Pihasuunnitelmat on tehnyt hortonomi Mirva
Vuohtoniemi. Pihat ovat helppohoitoisia kaupunkipihoja,
joidenka pensasaidan rajaama suojaisa piha-alue on
kesäisin rehevä ja viihtyisä. Yhtenäisellä nurmikkoalueella
on tilaa lasten leikkeihin ja tontilla olevan suuren
kiven vieressä on hiekkalaatikkoleikkipaikka. Pihoissa on
aavistus japanilaista henkeä: ikivihreitä kasveja, kukkivia
puita, perennoja ja pensaita, joissa on hyvä syysväri. Pihat
on suunniteltu niin, että istutusryhmiä voi myöhemmin
laajentaa ja istuttaa lisäksi sipulikasveja ja tehdä salaattivihannesten
viljelyä varten viljelylaatikot.
Vastaavana mestarina hankkeessa toimi Mika Niemelä,
joka toimi suodattimena tilaajan, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden
ja asukkaiden välillä. Mika osoittautui ammattilaiseksi,
jonka käsiin hankkeen kuin hankkeen voi antaa.
Rakentamisen kannalta kulunut vuosi oli säiden puolesta
poikkeuksellisen hankala ja ammattitaitoisen työvoiman
saanti osoittautui haasteelliseksi. Jonkin verran meni
ylimääräistä aikaa huolimattomasti tehdyn työn korjaamiseen,
mutta lopputulos vastaa odotuksia. Urakoitsijoista voi
heti suositella: SX Rakennus Oy, Katto ja rakennuspalvelu
Ville Opas, Sähkökalustajat Oy, Antti Keskinen Oy (LVI),
WellDan Group Oy (rappaus), Saunapojat Oy ja Suomen
Betonilattiat Oy sekä Rakennuspalvelu R. Parkkinen

Lopuksi

Mikäli asuntomessujen arkkitehtuuritarjonta on sinulle
liian kevyttä, suosittelen kesäretkeä Noormarkkuun Villa
Maireaan. Tilaajapariskunta Harry ja Mairea Gullichsen
pyysivät Alvar Aaltoa suunnittelemaan heille kodin, joka
vetäisi vertoja Le Corbusierin Pariisin lähellä Poissyn kaupungissa
sijaitsevalle Villa Savoyelle (1929) ja Frank Lloyd
Wrightin Falling Waterille Pennsylvaniassa (1936), tehtävä
josta jokainen arkkitehti haaveilee. Rakennus valmistui
1939 ja on kaikessa symboliikassaan edelleen mykistävän
hieno.